Ymparistojarjestot Karjalan Tasavallassa

Gennadij Mingazov

Ympariston nakokulmasta Karjalan Tasavallan tilanne on suhteellisen hyva verrattuna monien muiden Venajan federaation alueiden tilanteeseen. Tuotannon laskusta johtuen vuonna 1997 tasavallan teollisuusyrityksien ilmansaastepaastot olivat 148 tonnia, mika on 18 prosenttia vahemman kuin edellisena vuonna.

Valitettavasti ymparistonsuojelulainsaadanto ja verotusjarjestelma on Venajalla sellainen, etta yritysten on kannattavampaa maksaa alhaiset sakot ympariston saastuttamisesta kuin tuhlata varoja teknologian parantamiseen. Tasta johtuen ymparistonsuojeluelimet - Venajan federaation valtiollinen ymparistonsuojelukomitea ja sen paikalliset yksikot - eivat voi paljoakaan vaikuttaa tilanteeseen, etenkin kun naiden henkilostoa vahennettiin ylemman tason maarayksella hiljattain 40 prosentilla. Tallaisessa tilanteessa kansalaisyhteiskuntaan pohjautuvien ymparistojarjestojen tekema tyo on luonnonsuojelun kannalta entista merkityksellisempaa.

Venajan luonnonsuojeluliiton Karjalan osasto tayttaa 40 vuotta kevaalla 1999. Viime aikoina osasto on keskittanyt toimintansa Agenda 21 ajatusten levittamiseen tasavallan eri vaestoryhmien keskuuteen. Yhdistyksen kaytannollisyys ilmenee siina, etta se ei pyri ainoastaan valistamaan opettajia ja oppilaita ymparistoasioissa vaan myos hallintoa kaikilla tasoilla.

Karjalan Vihreiden liitto, kuten muutkin kansalaisjarjestot, aloittivat toimintansa vain muutama vuosi sitten. Se yhdisti ihmiset, jotka haaveilivat ja lopulta kykenivat perustamaan Karjalan ensimmaiset kansallispuistot - Vodlajarven ja Paanajarven. Liitto naytteli merkittavaa roolia ydinvoiman rakentamisen vastustajana 10 vuotta sitten, jolloin ydinvoiman puolestapuhujat aikoivat aloittaa ydinvoimalan rakentamisen Karjalassa. Nykyaan liitto pyrkii estamaan hakkuita Fennoskandian vihrean vyohykkeen vanhoissa metsissa. Se on myos toiminut aloitteentekijana parlamentaaristen kuulemisten aloittamiseksi Srednjaja Padman uraani-vanadiini louhinnasta.

Kontupohjan vihreiden yhdistys "Sandal", joka on nimetty kaupungin keskustassa sijaitsevan kauniin Sandal- jarven mukaan (johon, niin kuin Aaniseenkin, Kontupohjan selluloosa- ja paperikombinaatti laskee jatevetensa). Yhdistyksen vaatimuksesta tehtiin valtiollinen ymparistolausunto (ven. ekspertiza, vrt. Suomen YVA- menettely) Kontupohjan tehtaan kymmenennen paperikoneen rakennusprojektin yhteydessa. Lausuntotyohon osallistuivat myos kansalaisyhteiskunnan osapuolet. Ymparistolausunnon huomautukset on otettu kombinaatin toiminnassa huomioon.

Karhumakelainen "Luonto"- yhdistys suojelee mita kauneinta aluettaan - Zaonezh'ea, joka on maailmankuulu helmestaan, Kizhin -saaren arkkitehtuurisesta kokonaisuudesta. Muusikko Valentina Ivanovna Evseeva on toiminut yhdistyksessa ja hanesta on tullut aktiivinen taistelija Zaonezh'en uraani-vanadiini kaivoshanketta ja siihen liittyvaa saastumisuhkaa vastaan. Askettain hanet valittiin kansanedustajaksi Karjalan Tasavallan parlamenttiin.

Elamakeskeista, noosfaarista maailmankuvaa edistava klubi "Paanajarvi" perustettiin Paanajarven ja samaa nimea kantavan kansallispuiston suojelun tiivistamiseksi. Klubin johtaja, Ninel' Toivovna Hakkarainen on tulisieluinen vaihtoehtoisten energiamuotojen puolustaja ja lobbaaja.

Segezhan kaupungissa toimivan lasten ja nuorten rahaston, "Aristonin", toiminta on keskittynyt Nadvoitsan alumiinitehtaan syytteeseen asettamiseen, koska tehdas on kymmenien vuosien ajan myrkyttanyt tyontekijotaan ja Nadvoitsan kylan asukkaita fluoriyhdisteilla ja bentsoapyreenilla.

Tasavallan elainsuojeluyhdistys perustettiin vasta alle vuosi sitten, mutta se tunnetaan jo vankkumattomana susien metsastyksen vastustajana seka aloitteentekijana kodittomien kotielainten turvapaikan rakentamiseksi.

Sortavalassa sijaitseva ekologisten aloitteiden keskus "Nevo-Ekovil' pyrkii juurruttamaan vaeston keskuuteen uudenlaista ajattelutapaa, luomaan perustan elamakeskeisen (noosfaarisen) maailmankuvan muodostumiselle. Keskuksen tavoitteena on myos rakentaa Laatokan rantamaille omavarainen ekokyla, joka perustuu omaan vedenhankintaan ja energiantuotantoon, suljettuun jatteiden kierratysjarjestelmaan seka muun muassa ainutlaatuisiin ekologisiin talonrakennusmenetelmiin.

Karjalan vihreiden ja Venajan luonnonsuojeluliiton Karjalan osaston aloitteesta ryhdyttiin vuonna 1996 saannollisesti julkaisemaan Zeljonyj list (Vihrea lehti)- ymparistolehtea (E-mail: GreenLeaf@karelia.ru). Tahan mennessa lehtea on julkaistu 29 numeroa, joihin sisaltyy myos kolme erikoisnumeroa. Viimeeksi mainitut ovat kasitelleet kattavasti energiansaastoa ja vaihtoehtoisia energiamuotoja, ja yksi erikoisnumero on puolestaan englanninkielinen yhteenveto aikaisemmista kirjoituksista.

Jokaisesta ymparistojarjestosta riittaisi kerrottavaa tuntikausiksi, koska sen verran kiinnostavaa ja tarkeaa niiden tyo on. Suurin osa naista jarjestoista toimii pelkan innostuksen varassa, koska toiminta perustuu vapaaehtoisuuteen eika varoja siten ole helppo kerata. Tasta syysta valtiovallan, jos se haluaa kantaa huolta kansastaan, taytyy aktiivisesti tukea kansalaispohjaisia ymparistojarjestoja, jolloin tasta hyotyvat seka Maapallo etta sita asuttavat ihmiset.

Kaannos: Veli-Pekka Tynkkynen