Pitkään kansalaisjärjestöissä toiminut ympäristöfilosofi Olli Tammilehto pitää kansalaisliikkeiden vaikutusta merkittävänä, vaikka järjestöt jäävät usein sivuun julkisuudesta. Ilman niitä kansanvalta
ei toteudu läntisissä demokratioissa sen enempää kuin Venäjälläkään.
Kun puhe on kansalaisyhteiskunnasta, on syytä aloittaa itse käsitteen merkityksestä.
Olli Tammilehto muistuttaa, että hegeliläisessä perinteessä kansalaisyhteiskunnalla
on tarkoitettu kaikkea mikä on valtion ulkopuolella - itsekkäiden pyrkimysten aluetta,
jossa varsinkin yritykset toimivat. Kansalaisliikkeissä taas pidetään kansalaisyhteiskuntaa
ennen kaikkea valtiosta tai yrityksistä riippumattomien järjestöjen toimintakenttänä.
- Venäjällä kansalaisyhteiskunalla (obshestvennos) on ollut toisenlainen sisältö.
Sillä on tarkoitettu julkisuudessa vaikuttavia intellektuelleja, eiesimerkiksi
työväenliikettä.
- Vertailu eri maiden välillä onkin selkeämpää, kun puhutaan kansalaisyhteiskunnan sijaan yhteiskunnallisista liikkeistä, Olli Tammilehto tarkentaa.
Suomalaisen kansalaistoiminnan hän näkee suhteellisen virkeänä verrattuna muihin Euroopan maihin tai Pohjois-Amerikkaan.
- Saksassa on saatu paljon ihmisiä mukaan ydinvoiman vastaiseen liikkeeseen. Suomi on kuitenkin monissa asioissa herkkäliikkeisempi. Suuria väkijoukkoja ei saada mobilisoitua, mutta uusia aloitteita tehdään paljon. Esimerkiksi monenkeskisen investointisopimuksen MAI:n vastustus alkoi Suomessa aikaisemmin kuin Saksassa.
- Järjestöitsekkyys on myös helpompi ylittää täällä kuin vaikkapa Ruotsissa. Tämä liittyy Suomen vanhaan kansalaisliikeperinteeseen.
- Toisaalta on muistettava, että toiminta ei ole kovin voimallista tällä hetkellä missään joitakin kolmannen maailman maita kuten Brasiliaa tai Intiaa lukuunottamatta, Tammilehto lisää.
Radikaaleja ja maltillisia
Venäjän kansalaisliikkeiden vaikeutena Olli Tammilehto pitää selkeästi 1990-luvun puolivälin jälkeisiä talousvaikeuksia. Elämästä on tullut selviytymiskamppailua, jossa yhä harvemmilla aktivisteilla riittää voimia toimintaan ympäristöjärjestöissä.
- Tietenkin on aina niitä, jotka jaksavat ja selviytyvät. Nuoret muodostavat heistä enemmistön ihan samalla tavalla kuin Suomessakin. Aktivistinuoret onnistuvat selviytymään hyvin niukoissa olosuhteissa. Monilla vähän vanhemmilla ja perheellisillä toiminta loppui talouskriisiin, Tammilehto toteaa.
- Suomessa 1990-lukua on leimannut nuorten yhteiskunnallisen aktiivisuuden nousu. Yhteiskunnallinen radikalismi ja eläinoikeusliike ovat vaikuttaneet myös radikaalien nuorisojärjestöjen ulkopuolella.
- Tämä liike liittyy hyvin läheisesti viime vuosien länsieurooppalaisiin ja pohjoisamerikkalaisiin trendeihin. Eläinoikeusaktivismi ja taloudellisen globalisaation kritiikki ovat voimistuneet yleisesti.
Kuitenkin vain hyvin pieni vähemmistö on radikalisoitunut toimintatavoiltaan Tammilehto muistuttaa, että suurin osa uudenkin liikkeen jäsenistä on turvautunut perinteisiin toimintatapoihin kuten kirjoittamiseen, yleisötilaisuuksien järjestämiseen ja mielenosoituksiin, ei ekologisiin sabotaaseihin.
Demokratia ei toimi
Tammilehto pitää radikalisoitumisen ja epätoivoisten tekojen syynä yleistä voimattomuuden tunnetta. Yhteiskunnassa on politiikkaa myöten vahvistunut asenne, että joudumme alistumaan talouden lainalaisuuksiin.
- Kun liitytään kivuttomasti EU:hun tai annetaan yhtiöille yhä enemmän valtaa, syntyy helposti virheellinen käsitys, että suurin osa ihmisistä hyväksyy tapahtuneen. Nuoret kokevat, että aikuisten kapinaa ei ole ja että vain he yksin puolustavat vaihtoehtoja tai inhimillisiä arvoja.
- Kuitenkin on nähtävissä, että yhtiöiden valtaa vastustetaan. Se ei vain ole organisoitua. Vastustus on piilevää, käden puimista taskussa, Tammilehto sanoo.
Tammilehdon mukaan tilanne johtuu ennen kaikkea läntisten demokratioiden hallitsemistavasta, joka perustuu kolmeen asiaan, joihin ihmisten aktiivisuus kanavoidaan: vaaleihin, kuluttamiseen ja median passiiviseen seuraamiseen.
- Vastuu vaalien tuloksista sysätään äänestäjille, vaikka äänestäminen on itse asiassa korviketoimintaa, näennäistä osallistumista. Äänestämällä vaikutetaan lähinnä siihen, kuka eliittiin kuuluu. Kansalaisliikkeillä voidaan sen sijaan vaikuttaa eliitin politiikkaan.
- Koko valtiojärjestelmämme on syntynyt Ranskan suuren vallankumouksen jälkeen tilanteessa, jossa oli tarkoitus tyynnyttää ihmisiä ja rauhoittaa yhteiskunnallisia liikkeitä. Oleellista oli antaa tavallisille ihmisille tietty määrä osallistumismahdollisuuksia ja saada heidät samastumaan järjestelmään, Tammilehto perustelee näkemystään.
Näkymättömät liikkeet
Tammilehto uskoo, että kansalaisilla on valtaa silloin kun yhteiskunnalliset liikkeet ovat aktiivisia. Samoin kuin vuosisadan alun suurten kansanliikkeiden aikaan, hallitukset ovat viime vuosina myöntyneet ympäristöliikkeen vaatimuksiin.
- On kuitenkin syntynyt tapa tehdä kansalaistoiminta julkisuudessa näkymättömäksi. Kun Saksan hallitus päätti luopua ydinvoimasta, ei kerrottu että taustalla oli vuosikymmeniä kestänyt voimakas ydinvoiman vastainen liike. Yleensä yhteiskunnallisten liikkeiden vaatimuksia tuodaan esille vain jos ne osallistuvat "viralliseen" yhteiskuntaan perustamalla puolueita.
- Ympäristöjärjestöt halutaan määritellä joko radikaaleiksi ja vaarallisiksi tai sitten vallitsevaan keskusteluun ja järjestelmään sopeutuneiksi. Uskoakseni järjestöjen kannalta on hedelmällisintä toimia jossain näiden kahden määritelmän rajalla, Tammilehto sanoo.
Hän arvioi, että jatkossa liikkeille on tärkeää luoda entistä enemmän yhteyksiä maailmanlaajuisella tasolla, globalisoitua.
- Venäläiset toimivatkin jo paljon kansainvälisen julkisuuden avulla. Venäläisten vahvuutena ovat hyvät yhteydet, mutta haasteena on nyt laajentaa liikkeiden kannatuspohjaa. Tämä onnistuu vain jos kyetään yhdistämään luonnonsuojeluintressi jokapäiväiseen selviytymiseen, kuten monissa köyhissä maissa on tehty. Läntisten järjestöjen kuten Greenpeacen tai Bellonan malli ei välttämättä toimi Venäjällä, koska ihmisten maksukyky on alhainen
- Työ on äärimmäisen vaikeaa, mutta esimerkiksi Pietarin ympäristössä on metsiä jotka ovat mieletön rikkaus köyhille kaupunkilaisille.
|
