Ympäristöä käytetään myös poliittisiin päämääriin

Aleksandr Fedorov, Elena Kobets

Anatoli Sergejevitsh Bajev Pietarin kaupungin ympäristönsuojeluvirastosta:

- Anatoli Sergejevitsh Bajev, miten arvioisitte syyskuussa pidettyä venäläis-suomalaista Yhteinen ympäristömme -foorumia?

- Mielestäni foorumin merkitys on siinä, että osoitimme ympäristönsuojelukysymysten olevan meille erittäin tärkeitä myös näin vaikeina aikoina. Tärkeä erityispiirre oli myös, että suomalaisen osapuolen pyynnöstä me tarjosimme kaikille pietarilaisille asiantuntijoille ja kansalaisjärjestöille mahdollisuuden osallistua foorumiin. Suoraan sanottuna me kyllä hieman pelkäsimme näin suurta kansalaisten osallistujamäärää.

- Mistä tämä pelko johtui?

- Me pelkäsimme joidenkin kansalaisryhmittymien yrittävän vaikeuttaa tapahtuman kulkua. Esimerkiksi energiaryhmässä oli vaikeuksia, mutta sekä venäläisten että suomalaisten kansalaisjärjestöjen onnistui esittää toisilleen omat näkökulmansa. Myös Leningradin ydinvoimalan toiminnan välttämättömyys ymmärrettiin taloudelliselta kannalta. Tuosta ydinvoimalastahan johdetaan sähköä myös Suomeen.

- Millaisia saavutuksia ja ongelmia näette yhteistyössä suomalaisten kanssa?

- Suomen ympäristöministeriön ja Vodokanalin yhteistyö Pietarin viemäröintisysteemien uudistamiseksi on nyt ollut aika vilkasta. Valitettavasti sen sijaan valistuksen ja kasvatuksen alalla yhteistyön vauhti ja laajuus on hieman supistunut, vaikka meidän opettajamme olisivat kyllä erittäin kiinnostuneita ottamaan vastaan uusia Suomessa käytettäviä opetusmuotoja. Suomalaisilla kollegoillamme on laaja kokemus myös maaperän puhdistuksesta. Yhtä tämän alan hanketta suomalaiset olivatkin meillä johtamassa, mutta sitten projekti keskeytyi. EU:n puitteissa meillä on suomalaisten kanssa paljon yhteisiä projekteja. Tällaisia projekteja ovat mm. järjestelmien luominen sairaaloiden ongelmajätteiden keräämiseksi sekä kuljettamiseksi ja jälleenkäsittelemiseksi, galvaanisen teollisuuden uudistaminen sekä Agenda 21 -työ. Haluaisin, että varsinkin kaupunkien välinen yhteistyö tulisi aktiivisemmaksi, esim. Helsinki, Turku, Lahti ja Lappeenranta.

- Miten arvioisitte Pietarin ympäristökansalaisliikehdintää?

- Huomattava osa kansalaisjärjestöjemme johtajista käyttää toisinaan ympäristöongelmia hyväkseen poliittisissa päämäärissä. Erityisen hyvin tämä tulee esille vaalikampanjoiden aikaan. kansalaisjärjestömme esimerkiksi vaikeuttivat suuresti tulvan varalle rakennettavan padon loppuun viemistä. Kun vuonna 1991 muodostettiin ensimmäistä Pietarin parlamenttia, padon rakennustyöt estettiin käytännössä kokonaan. Ja nyt meillä on taloudellisia vaikeuksia projektin loppuunsaattamisessa. Olen iloinen, että yhä useampi kansalaisympäristöjärjestön johtajista on korkeasti koulutettu. Esimerkiksi marraskuussa Pietarin jännittävissä vaalikampailuissa ei nostettu yhtäkään ympäristöongelmaa esille. Voi vain muistella kuinka edellisissä vaaleissa käytettiin hyväksi Koplinon ongelmajätteiden käsittelylaitoksen (Krasnyj Bor) rakentamista. Eräät kansalaisjärjestöjen johtajat röyhistelivät rintaansa ja sanoivat: "Valitkaa minut, niin sitä laitosta ei tule!"

- Millä tavalla kansalaisjärjestöt ja hallinto voivat olla yhteistyössä luonnonsuojelun alalla?

- Yritämme mahdollisimman usein olla yhteydessä kansalaisjärjestöjen edustajiin ja vetäjiin, koska ainoastaan heidän kauttaan saamme tietää, miten projektimme otetaan vastaan kansalaisten keskuudessa. Esimerkkinä mainittakoon suuri hanke Pietarin jokien ja kanavien puhdistamiseksi, jonka käynnistimme. Sitten parlamentin ensimmäinen ympäristökomissio ei tukenut meitä vaan teki kaikkensa jotta tämän työn rahoitusta olisi supistettu. Samaan aikaan saimme kuitenkin tukea kansalaisjärjestöiltä, ja järjestöt tekivät tieteellisen ympäristötarkastuksen. Tämä projekti kehittyy menestyksekkäästi edelleen.

- Millaisten kansalaisjärjestöjen kanssa te teette nykyään eniten yhteistyötä?

- Teemme aktiivista yhteistyötä esimerkiksi kansalaisjärjestöjen "Pidä Pietari puhtaana", "Puhdas kaupunki" sekä Luonnonsuojeluyhdistyksen ja ympäristöpuolue Kedrin kanssa. Paljon työtä olemme tehneet myös kansalaisyhdistyksen kanssa Novoselkin kylässä, joka sijaitsee aivan yhden suuren kaatopaikan läheisyydessä. Ihmisten osallistumisen ansiosta saimme kiinnitettyä kaatopaikkaan eurooppalaisten kollegoidemme huomion, mikä muutti myös federaation valvontaelinten suhtautumista kaatopaikkaan. Kuten hyvin tiedätte, kaikki valvontaoikeudet ovat nykyään federaatiotason käsissä. Esimerkiksi, jotta saisi luvan kuljettaa roskat Pavlovskista, täytyy kääntyä Venäjän federaation luonnonsuojeluelinten puoleen. Mutta me taistelemme tätä tilannetta vastaan, ja saamme koko ajan yhä enemmän oikeuksia. Esimerkiksi Pietarin ympäristörahasto on perustettu uudelleen, ja nykyään sen menot hyväksytään parlamentissa osana kaupungin budjettia. Eräs ongelma on kuitenkin jäänyt. Maksuista määräävät edelleen federaatioelimet. On toisinaan vaikea ymmärtää, miksi Pietarin Ympäristörahaston tulot ovat 20 prosenttia pienemmät kuin Moskovassa.

- Mistä näin suuri ero johtuu?

- Syy on siinä, että federaation valvontaelimet eivät täytä tehtäväänsä kunnolla. Esimerkiksi kivihiililämpövoimala nro 14 maksaa Ympäristörahastoon 650 ruplaa jätteiden sijoittamisesta, joka on vähemmän kuin kaupungin apteekki maksaa jätteistään. Kuulostaa oudolta, mutta kuvio on tämä.

- Kuinka te tiedotatte kaupunkilaisille ja kansalaisjärjestöille toiminnastanne?

- Pyrimme informoimaan kansalaisia yhä useammin työstämme konferenssien ja selontekojen kautta. Huomattavan osan tiedotuksesta hoidamme myös kaupungin koulujen kautta.

Kaupungin kuvernöörin aloitteesta olemme rakentamassa kaupunkilaisten informaatiokeskusta, jonne jokainen kaupunkilainen voi tulla keskustelemaan asiantuntijoiden kanssa, tutustua ympäristön tilaan ja tehdä omia ehdotuksiaan tilanteen parantamiseksi sekä reagoida kaupungin hallinnon työskentelyyn.

Tähän keskukseen luodaan systeemi, jolla saadaan automaattisesti operatiivista tietoa kaupungin ympäristön tilasta. Ensimmäisinä Venäjällä meillä tehdään systeemi, jolla saadaan automaattista tietoa ilmanlaadusta. Laite pystyy tutkimaan suuren määrän erilaisista lähteistä peräisin olevia ilmansaastepäästöjä, joista ei vielä pystytä rankaisemaan. Automaattinen radioaktiivisuuden mittaussysteemimme kattaa 33 aluetta ja antaa mahdollisuuden tarkkailla mitä tapahtuu kaupungin ja lähiympäristön vaarallisimmissa laitoksissa.

Vielä pitää mainita yksi keskuksemme toiminnan tärkeistä suuntauksista, nimittäin työ ekologiaan suuntautuneiden koulujen opettajien kanssa sekä mahdollisuus tutustuttaa kansalaisia suureen ympäristöohjelmien kokoelmaamme. Kokoelmaan kuuluu yli sata eri puolilta maailmaa kerättyä loistavaa ympäristöohjelmaa. Niitä on vaikea näyttää televisiossa mainostussyistä, mutta niitä voi täysin ilmaiseksi lainata meidän videokirjastostamme.

Käännös, Erna Lahti