Öljyonnettomuuden riski kasvaa Suomenlahdella

Viranomaiset suunnittelevat itään ja länteen kulkeville laivoille omia kaistoja

Suomenlahden laivaliikenne on voimak-kaassa kasvussa. Merialueen kaikki kolme maata, Venäjä, Suomi ja Viro rakentavat uusia satamia ja suunnittelevat vanhojen satamiensa kapasiteetin nostamista. Kuudessa vuodessa Itämeren öljykuljetukset ovat kaksinkertaistuneet 40 miljoonaan tonniin vuodessa. Vuoteen 2005 mennessä öljykuljetusten arvioidaan kasvavan edelleen 80 miljoonaan tonniin, kun Primorskin öljysatama valmistuu Venäjällä koko suunnitellussa laajuudessaan ja Tallinnan lähellä sijaitsevaa Muugan öljyterminaalia laajennetaan.

Idästä länteen kulkevien raskaiden öljytankkereiden reitit risteävät Suomen ja Viron välillä kulkevan matkustaja-alus-liikenteen kanssa. Helsingin ja Tallinnan välillä tehdään vuosittain kuusi miljoonaa turistimatkaa laivalla, ja päivittäisiä lähtöjä on yli 30. Onnettomuusriski kasvaa, kun nopeat katamaraanit joutuvat sukkuloimaan öljytankkereiden reittien yli kapeilla vesillä.

“Suomenlahti on herkkä ja matala merialue. Kun Suomenlahdella alkaa liikkua yhä enemmän 100 000–150 000 tonnin tankkereita, jopa 10 000 tonnin öljyonnettomuudet ovat täysin mahdollisia”, arvioi erikoistutkija Jorma Rytkönen Suomen Valtion teknillisestä tutkimuskeskuksesta VTT: stä. 10 000 tonnin onnettomuus vastaa Bretagnen edustalla katkenneen ranskalaisen säiliöalus Erikan aiheuttamia vakavia öljytuhoja.

Rytkönen vertaa Suomenlahden haavoittuvuutta muuhun Itämereen: jos keskisellä Itämerellä tapahtuu öljyonnettomuus, öljy kulkeutuu rannikolle vajaassa viikossa. Suomenlahdella öljy seilaisi rannoille muutamassa päivässä. Lisäksi saaristojen rikkomalla Suomenlahdella on paljon rantaviivaa, joka vaikeuttaa öljyonnettomuuksien jälkien siivoamista. Onnettomuusriski on erityisen suuri talvella jääolosuhteiden takia.

Valvontajärjestelmä ei vielä kunnossa Kolmen maan viranomaiset suunnittelevat yhteistyössä meriliikenteen turvallisuuden parantamista lennonjohtojärjestelmän kaltaisella tutkavalvonnalla, jonka avulla laivojen liikkumista voidaan jatkuvasti seurata ja ohjata. Alusliikenteen ohjaus- ja informaatiojärjestelmä (VTMIS) koostuu Venäjän, Suomen ja Viron kansallisistavalvonta-asemista. Järjestelmän toimiminen edellyttää, että viranomaiset sopivat valvonta-asemien välisestä työnjaosta ja tiedonsiirrosta.

Suomen osalta valvonta-asemat ovat käytännössä valmiina. Venäjän puolella valvontajärjestelmä toimii Pietarin edustalla, mutta kauempana Suomenlahdella tarvitaan uusia asemia, eikä niiden rahoitus ole vielä varmistunut. Erityisen suuria puutteita järjestelmässä on Viron puolella.

Vastaava järjestelmä on jo käytössä esimeriksi Saksan rannikolla ja Englannin kanaalissa. Suomenlahdella järjestelmä on tarkoitus saada käyttöön vuoden 2004 alussa, Merenkulkulaitoksen osastopäällikkö Markku Mylly kertoo.

Yhtenä turvallisuutta parantavana toimenpiteenä on ehdotettu meriliikenteen ohjaamista yksisuuntaisille kaistoille. Idästä länteen matkaavat alukset kulkisivat Suomenlahden keskiosissa pohjoisempana kuin lännestä itään kulkevat alukset, ja kaistoja erottaisi niiden välillä sijaitseva leveä vyöhyke.

Yksirunkoiset alukset pois liikenteestä Kansainvälinen merenkulkujärjestö IMO päätti huhtikuussa, että erityisen riskialttiit yksirunkoiset säiliöalukset on poistettava liikenteestä porrastetusti vuoteen 2015 mennessä. Kaikkein huonokuntoi-simmat laivat on poistettava jo 2007 mennessä. Tällä hetkellä lähes joka kolmas Itämerellä purjehtiva tankkeri on yksi-runkoinen.

Ympäristöjärjestö WWF on huomauttanut, että määräyksessä on kuitenkin porsaanreikä: eräin edellytyksin yksirunkoiset alukset alukset voivat jatkaa liikennöintiä 25-vuotiaiksi asti vielä vuoden 2015 jälkeenkin. Maat voivat kieltää tällaisten tankkereiden saapumisen satamiinsa, mutta eivät niiden liikennöintiä aluevesillään.

WWF on esittänyt, että Suomenlahti tai sen osia luokiteltaisiin PSSA-alueeksi eli erityisen herkäksi merialueeksi, jolloin vaarallisia säiliöaluksia voitaisiin poistaa liikenteestä vielä nopeammalla aikataululla. Syksyllä 2001 kokoontuvan HELCOMin eli Itämeren suojelukomission kokouk-seen osallistuvilla ministereillä olisi mahdollisuus kohentaa meriturvallisuutta esittämällä tällaista erityisluokitusta Suomenlahdelle.

Joonas Pörsti
Kirjoittaja on Vihreän Langan toimittaja
Kartta: Liikenneministeriö