 
|
Vuosaaren suursatama vastaan Natura 2000
Suomen kiistellyin satamahanke on Helsingin Vuosaari. Se on kansainvälisestikin tärkeä ennakkotapaus Euroopan unionin Natura 2000 -alueiden suojelusta ja käytöstä.
Helsingin kaupunki haluaisi siirtää keskustan Länsisataman ja Sörnäisten tavarasataman idemmäksi Vuosaareen. Näin se saisi satama-alueet taloudellisesti tuottavampaan toimisto- ja asuntorakentamiseen. Paremmin kannattavat matkustajasatamat jäisivät keskustaan.
Vuosaaren myötä Helsingin sataman kapasiteetti kasvaisi 7 miljoonasta tonnista 12 miljoonaan. Se kilpailisi tehokkaammin esimerkiksi Kotkan uuden sataman kanssa. Tätä ei voi kuitenkaan pitää aluepoliittisesti hyvänä ratkaisuna, etenkin kun pääkaupunki haluaisi valtion osallistuvan Vuosaaren meri- ja maaliikenneyhteyksien miljardin markan kustannuksiin. Kasvu on jo nyt keskittynyt liiaksi pääkaupunkiseudulle.
Suojelualueen viereen ja rata yli?
Suursatama tulisi Mustavuoren lehtojen ja Östersundomin 
lintuvesien muodostaman luonnonsuojelualueen viereen. Suojelualue kuuluu myös Euroopan unionin Natura 2000 -suojelualueverkostoon sekä lintudirektiivin että luontodirektiivin perusteella. Uutta Naturassa on se, ettei suojelualueen luontoarvoja saa heikentää edes sen rajan ulkopuolelta. Tämän lähisuojaperiaatteen rikkomisen lisäksi satamarata rakennettaisiin suojelualueen halki niin, että Porvarinlahden yli tehtäisiin rautatiesilta.
Ympäristöministeriön ja muiden asiantuntijoiden mukaan satamahanke haittaa merkittävästi alueen luontoarvoja. Tällainen hanke voi saada valtioneuvoston poikkeusluvan vain, jos se on erittäin tärkeän yleisen edun takia välttämätön eikä sille ole vaihtoehtoa.
Taistelu haitta-arvioinnista
Satamaa kannattavat poliitikot halusivat ohittaa hitaan ja vaarallisen vaihtoehtovertailun. Muiden puolueiden ministerit äänestivät joulukuussa 1999 – vastoin vihreän ympäristöministeri Satu Hassin esitystä – valtioneuvoston kannaksi, ettei satamahanke haittaakaan merkittävästi Natura-aluetta. Näin hanke ei enää tarvinnut Natura-poikkeuslupaakaan.
“Hallituksen haitta-arviointipäätöksessä oli väärää päätöksen tekijä, käsittelyvaihe ja sisältö”, Luonnonsuojeluliiton pääsihteeri Esko Joutsamo totesi. Päätöksestä valittivat Luonnonsuojeluliiton lisäksi muun muassa BirdLife ja WWF. Korkein hallinto-oikeus teki päätöksensä joulukuussa 2000. Sen mukaan valtioneuvoston päätös ei ollut laillisesti sitova eikä valtioneuvosto ollut oikea elin tekemään ekologista haitta-arviota.
“Jos 
valtioneuvoston Vuosaari-päätös olisi jäänyt ennakkotapauksena voimaan, Suomen kaikki Natura 2000 -suojelualueet olisivat olleet vaarassa”, Luonnonsuojeluliiton pääsihteeri Joutsamo toteaa. “Lisäksi sitä olisi voitu käyttää ennakkotapauksena muissa EU-maissa.”
Oikeuden päätöksen nojalla ympäristöministeri Satu Hassi totesi tammikuussa 2001 hankkeen haittaavan merkittävästi suojelualuetta ja tarvitsevan Natura-poikkeusluvan.
Taistelu vaihtoehtovertailusta
Taistelu vaihtoehtovertailusta on yhtä tärkeä Natura-ennakkotapaus kuin taistelu haitta-arvioinnin tekijästä oli. Helsingissä ja sen lähiseudulla on jo monta satamaa, joita Helsinki voisi hyödyntää uuden sataman rakentamisen sijasta. Lisäksi kaupunki omistaa satamapaikan Kirkkonummen Pikkalassa Helsingin länsipuolella.
Jos valtioneuvosto äänestää, ettei Vuosaarelle ole vaihtoehtoja, päätöksestä voi valittaa sekä Suomessa että EU:ssa. Vaikka Vuosaari saisi lopulta kaikki luvat sekä rakennus- ja rahoituspäätökset, saa alueen luonto ainakin monia vuosia lisäaikaa. Lopuksi Natura-alueen haitat pitää korvata esimerkiksi uudella suojelualueella, ettei EU:n suojelualueverkosto heikkenisi.
Natura kansainväliseksi malliksi
Ilman Naturaa Vuosaaren suursatama olisi jo rakennettu. Mikäli tuomioistuimet pysyvät linjakkaina loppuun asti, sitä ei koskaan rakennetakaan. Euroopan unionin luontodirektiivi ja Natura tuovat monia uutuuksia, joiden tulo laajemmaksi kansainväliseksi standardiksi olisi toivottavaa: lähisuojaperiaate, oikeus rakentaa satama poikkeusluvalla vain, jos sille ei löydy vaihtoehtoisia rakentamispaikkoja, velvoite kompensoida luonnonsuojelualueelle aiheutuva vahinko jne.
Venäläisestä näkökulmasta on tärkeää, että Euroopan komission mielestä luontojärjestö BirdLife Internationalin määrittelemien kansainvälisesti tärkeiden lintualueiden (Important Bird Areas, IBA) tulisi EU:ssa olla Natura-alueita. EU-maiden yhtiöiltä tulisi vaatia näiden EU-normien kunnioittamista Venäjälläkin.
EU:n luonnonsuojeludirektiivit ja oppaan “Natura 2000 -alueiden hoito ja käyttö” saa esimerkiksi suomeksi ja englanniksi internetistä: europa.eu.int/comm/environment/nature/legis.htm.
Tapani Veistola
Kirjoittaja on Suomen luonnonsuojeluliiton Natura 2000 -projektivastaava..
Kuvat: Tapio Solonen, Tero Pajukallio
