Rakentaminen rikkoo Viron rantaviivaa

Viron rannikko on vaarassa joutua massiivisen asuin- ja satamarakentamisen kohteeksi kuten Suomessa ja Ruotsissa jo on käynyt.

Viro on merivaltio, jonka satamatoiminta on vilkasta ja tavara- ja matkustajaliikenne tiheää. Viron satamien kautta kulkee vuosittain enemmän matkustajia kuin Virossa on asukkaita. Suurin osa laivalla saapuvista turisteista tulee Helsingistä Tallinnaan. Kaupallisesta turismista on tulossa yksi maan tärkeimpiä tulonlähteitä, ja Tallinnan matkustuslaivojen satamia laajennetaan ja kehitetään jatkuvasti. Laajennuksia tehdessä olisi suuntaa muutettava niin, että vanhat tavarasatamat siirrettäisiin pois Tallinnan keskustan alueelta. Tavaraliikenteen aiheuttama melu ja saaste häiritsee myös asukkaita. Tavarasatamien korvaaminen matkustaja- tai purjesatamilla olisi merkki myönteisestä kehityksestä.

Helsingin ja Tallinnan sekä Tukholman ja Tallinnan välisten linjojen massaturismin ohessa yhä useammat ulkomaalaiset käyvät Virossa purjeveneillä. Länsi-Virossa ja saaristossa on rakennettu tai korjattu useita purjesatamia heidän käyttöönsä. Kasvava matkustajaliikenne vaikuttaa osaltaan ympäröivään luontoon, mutta toistaiseksi haitat ovat pysyneet suhteellisuuden rajoissa ja tilanne hallinnassa.

Öljyonnettomuuden torjuntaan ei ole valmiuksia

Suurin osa Viron kauppavaihdosta muiden valtioiden kanssa kulkee meriteitse. Meritse tapahtuvan tavarankuljetuksen erityispiirre Virossa on kauttakuljetusten suuri määrä. Vuonna 2000 satamien kautta kulkeneen tuonnin ja viennin kokonaismäärä oli 13 miljoona tonnia, mutta Viron läpi kulkevan transiton määrä 26 miljoonaa tonnia. Suurimman osan kauttakuljetuksista muodostavat Venäjältä rautatietä pitkin Viron satamiin rahdattavat öljytuotteet.

Kauttakuljetuksista vastaavat yksityiset yhtiöt ansaitsevat öljyrahdista jättimäisiä voittoja; öljynkuljetus muodostaa merkittävän osan Viron bruttokansantuotteesta. Tästä syystä ei olekaan ihme, että hallitus näyttää vihreää valoa öljykuljetuksiin liittyville infrastruktuuriprojekteille, vaikka kaupalliset suhteet Venäjän kanssa ovat epävakaat ja öljykuljetusten uhka ympäristölle todella suuri. Viron valmiudet suuremman öljyonnettomuuden hallitsemiseksi ja poistamiseksi ovat edelleen vähäiset.

Tallinnan lähellä sijaitseva Muugan satama vastaa tällä hetkellä suurimmasta osasta öljykuljetuksia. Satamien laajennuksia ja uuden satamakapasiteetin rakennustöitä suunnitellaan moniin satamiin. Tavarasataman laajennus on jo alkanut Paldiskissa, entisessä neuvostoarmeijan sukellusvenesatamassa, ja samanlaisia suunnitelmia on Koillis-Virossa Sillamäellä, Kundassa ja Aserissa.

Vaikka Itämeren itärannan öljysatamien maksimikapasiteetit ovat käyttämättä, kapasiteettia lisätään entisestään. Tämä tulee johtamaan satamakapasiteetin ylitarjontaan. Konkurssien ja irtisanomisien kautta se tulee epäilemättä vaikuttamaan myös Baltian sosiaaliseen tilanteeseen. Venäjä on rakentamassa uusia öljysatamia Ust-Luugaan ja Primorskiin ja niiden valmistuminen voi pienentää entisestään Baltian läpi kulkevien Venäjän öljyvirtojen määrää.

Paine koskematonta luontoa kohtaan

Saattaa kuulostaa kummalliselta, mutta Viron rannikkoalueet ja niiden ainutlaatuinen luonto on säilynyt juuri Neuvostoliiton rajavartioston määräämien ankarien kieltojen ansiosta. Nyt, kun nämä rajoitukset eivät ole enää voimassa, on rakennustoiminta rannikolla merkittävästi lisääntynyt.

Useiden Viron luonnonsuojelujärjestöjen päättäväisen ja järjestelmällisen toiminnan tuloksena on tällä hetkellä pysäytetty suunnitelmat purjehdussataman rakentamiseksi eurooppalaisittain merkittävän lintujen suojelualueen viereen Saarenmaan Undvaan. Toisaalla on esimerkkejä korvaamattomasta vahingosta rannikkoalueelle. Vuoden 2001 alussa tuhottiin Tallinnan Kakumäen niemen uudisasuinalueen rakentamisen aikana yli kilometri kaunista rantatörmää.

Rakennuttajien paine Viron rannikkoa kohtaan tulee entisestään lisääntymään Viron talouden kasvaessa ja maan edetessä kohti Euroopan unionin jäsenyyttä. Luonnonsuojelijoilla on edessään hyvin paljon työtä. Toivottavasti pystymme säilyttämään Viron rannikkoalueet edes pääosin koskemattomina.

Peep Mardiste
Viron Maan ystävien koordinaattori Johtokunnan jäsen, Coalition Clean Baltic

Kuvat: Tero Pajukallio