 
|
Energiansäästö on kannattavaa bisnestä
Harri Lappalainen uskoo alan yritystoiminnan käynnistyvän Suomessa lähivuosina.
Joonas Pörsti
Suomi on energiatehokkuudeltaan maailman huippuluokkaa. Kylmien olojen vuoksi energiansäästömahdollisuudet on huomioitu monissa rakennuksissa. Säästökohteita kuitenkin riittää. Diplomi-insinööri Harri Lappalainen muistuttaa, että esimerkiksi ilmastointia, valaistusta, ikkunoita ja isojen laitosten kylmäkoneita parantamalla voitaisiin säästää vielä 10-20 prosentin verran koko maan energiankulutuksesta.
Vaikka prosentit eivät ole suoraan verrannollisia energiantuotantoon, säästöt keventäisivät huomattavasti ympäristön kuormitusta. Kotitaloudet sekä palvelu- ja teollisuusyritykset säästäisivät energialaskuissaan. Lisäksi energiansäästöpalvelujen ympärille voisi syntyä aivan uutta liiketoimintaa ja työpaikkoja. Lappalainen arvioi, että kehitys merkitsee energiansäästöpal-veluja tarjoaville yrityksille lähivuosina 200-300 miljoonan markan (noin 850-1300 miljoonn ruplan) markkinoita.
- Yhdysvalloissa ja Kanadassa ESCO-yrityksiä (Energy Service Company) on jo runsaasti. Suomessa ja muualla Euroopassa ala on käynnistynyt hitaasti. Syynä taitaa olla täkäläinen yrityskulttuuri. Meillä on perinteisesti ollut suuria valtionyrityksiä, jotka eivät ole tottuneet käyttämään toisten yritysten palveluja, Lappalainen pohtii.
- Energiansäästöä ei myöskään pidetä kovin seksikkäänä alana, kuvitellaan että se merkitsee kylmässä värjöttelyä tai veden pihtaamista suihkussa, hän lisää.
Rahoitusta ekologisiin hankkeisiin
Lappalainen on siviiliammatiltaan neuroverkkojen tutkija, mutta harrastukset ovat vieneet hänet mukaan energia-alan pioneeriprojekteihin. Vuonna 1998 hän oli perustamassa Suomen ensimmäistä osakastuulivoimayhtiötä, Lumituuli Oy:tä. Yhtiön osakkeet menivät hyvin kaupaksi. Ensimmäisen tuulivoimalansa yhtiö rakennutti viime keväänä länsirannikolle, Pohjanmaan Lumijoelle. Nyt Lumituuli Oy:n nuoret perustajat ovat käynnistämässä uutta, energiansäästöpalveluihin keskittyvää yritystä. Tarkoitus on sijoittaa tuulivoimalan sähkönmyynnistä tulevat rahat eteenpäin ekologisesti ja taloudellisesti järkeviin kohteisiin.
- Suurin este energiansäästössä ei ole niinkään tiedon, vaan rahan puute. Yritykset pyrkivät sijoittamaan varansa suoraan keskeisimpään liiketoiminta-ansa. Energiansäästökohteita ei huomioida, vaikka ne maksaisivat itsensä takaisin kahdessa tai kolmessa vuodessa yrityksen energialaskun pienentyessä, Lappalainen selvittää.
- ESCO-yritys tarjoaa ratkaisun tähän ongelmaan. Monissa yrityksissä on jo tehty valtiollisen Energiansäästön palvelukeskus Motivan tuella katselmus mahdollisista energiansäästökohteista. Meidän tehtävämme on vain jatkaa tästä: hankimme rahoituksen joko omasta takaa tai sijoittajilta, toteutamme tekniset parannukset ja järjestämme yritykseen tarvittavaa koulutusta.
Energialasku pienenee, palkkio kasvaa
ESCO-yrityksen toiminta voi merkitä yhtä hyvin lämpöpumppujen asentamista pientaloihin kuin kalliita korjauksia suuriin teollisuushalleihin. Lappalaisen mukaan toimintaansa aloittavan ESCO-yrityksen kannattaa keskittyä pieniin tai keskisuuriin hankkeisiin, jotka maksavat itsensä nopeasti takaisin. Parhaat kohteet löytyvät toimistoista ja palvelualoilta. Ne lähtevät helpommin mukaan tilojen korjaushankkeisiin kuin teollisuus, joka varjelee tuotantolinjojaan ylimääräisiltä muutoksilta.
Liiketoiminnan erikoisuus on siinä, että yritys saa palkkion työstään jälkikäteen vuosien varrella. ESCO-yrityksen palkkio lasketaan sen mukaan, kuinka paljon parannukset säästävät asiakkaan kuluttamaa energiaa. Vaikka sopimukset tehdään huolellisesti, palkkiokäytännöstä seuraa myös joitakin riskejä:
- Säästyneen energian määrästä ja takaisin maksettavasta summasta voi tulla erimielisyyttä. Pahin mahdollisuus on kuitenkin se, että asiakas menee konkurssiin. Silloin meille jää konkurssipesästä vain arvottomia laitteita - esimerkiksi kylmäkaappeja, jotka eivät sovi muualle. Hankkeita täytyy olla vireillä riittävän monta tämän riskin minimoimiseksi, Lappalainen toteaa.
Suomen sijainnista on hyötyä
Lappalainen ei pelkää, että kukaan veisi häneltä hyvää liikeideaa ennen kuin oma yritystoiminta ehtii käynnistyä. Hänen motiivinsa ovat ensisijaisesti ekologisia: mitä nopeammin ESCO-yrityksiä ja energiansäästötoimintaa syntyy, sen parempi.
Toistaiseksi Suomessa on alalla vain kaksi kokeiluhanketta. Nuori insinööri on kuitenkin luottavainen alan tulevaisuuteen.
- Suomessa on erinomaiset edellytykset koko energiateollisuuden kehittämiselle. Ilmasto on niin kylmä, että säästäminen on täällä kannattavampaa kuin vaikkapa Keski-Euroopassa. Tästä syystä keksinnöt on helpompi lanseerata Suomessa. Markkinoita löytyy toki muualtakin. Esimerkiksi Iso-Britanniassa energiankulutus on samaa luokkaa kuin Suomessa, vaikka ilmasto on selvästi leudompi: rakennukset ovat siellä niin huonosti eristettyjä, Lappalainen sanoo.
Joonas Pörsti työskentelee ympäristötoimittajana Helsingissä. Hän on Dodo - tulevaisuuden elävä luonto ry:n jäsen.
