Ensimmäinen kansanäänestys ympäristöasioista Tuomioistuin taipui ydinvoimalobbyn paineessa

Jekaterina Gretshushkina ja Jekaterina Hmeleva

Kostroman alueella toteutettiin 8.12.1996 Venäjän ensimmäinen alueellinen kansanäänestys ympäristökysymyksistä. Alueen asukkailta kysyttiin: "Tuetteko ydinvoimalan sijoittamista ja rakentamista Kostroman alueelle?"

Kansanäänestykseen osallistuneista 87,43 prosenttia vastasi kielteisesti. Kansanäänestyksen tulosta voidaan pitää suurena voittona ympäristöliikkeelle, koska tällä kyettiin pysäyttämään Kostroman ydinvoimalan rakentaminen huolimatta siitä, että Venäjän ydinenergiaministeriö ja Rosenergoatom-konserni olivat yrittäneet vaikuttaa kansalaismielipiteeseen. Kansanäänestys toimii lisäksi ennakkotapauksena jatkossa toteutettaville ympäristökansanäänestyksille.

On ilmiselvää, että ensimmäinen ympäristökansanäänestys ja sen tulos nostattivat valtion ydinasioista vastaavat viranomaiset varpailleen, varsinkin kun äänestys on kannustanut eri puolilla Venäjää toimivia ympäristöliikkeitä viemään eteenpäin vastaavia kansanäänestyksiä omilla alueillaan.

Ydinvoimaministeriö tilasi päätöksen:

Vuoden 1998 kesällä, noin puolentoista vuoden kuluttua ydinvoimanvastaisesta kansanäänestyksestä, Bujn kaupungin ja Tshistye Boryn (suom. Puhtaat mäntymetsät) kylän eräät asukkaat luovuttivat Kostroman alueen tuomioistuimelle valituksen. Buj ja Thistye Bor sijaitsevat lähellä paikkaa, johon ydinvoimalaa oli suunniteltu, ja valituksen tehneiden asukkaiden mukaan kansanäänestyksen tulos rikkoi heidän oikeuksiaan ja vapauksiaan, erityisesti heidän oikeuttaan työntekoon.

Valitusta perusteltiin Venäjän federaation presidentin oikeuspolitiikan analyyttisen keskuksen päätöksellä, jonka mukaan niin Kostroman alueen duuman asetus 25. huhtikuuta 1996, jossa kansanäänestys määrättiin, kuin kansanäänestyksen tulos olivat laittomia. Oikeudelliselta kannalta tämä asiakirja on perusteeton ja johtopäätöksiltään epälooginen.

On myös merkillepantavaa, että päätöksen luettelointinumero on sama kuin Rostovin alueen kansanäänestyksestä annetussa päätöksessä, jossa niin ikään todettiin laittomaksi kansanäänestys alueelle suunnitellusta atomivoimalasta. Tämä todistaa sen, että molemmat päätökset oli Venäjän ydinvoimaministeriön tilauksesta valmisteltu kopioimalla. Ministeriö näki Kostroman sekä muiden alueiden kansanäänestyksissä uhan atomivoimaloiden lisärakentamiselle Venäjällä.

Asia vietiin eteenpäin, vaikka kansanäänestyksen tuloksen valitusten käsittely ei kuulu yleiselle tuomiovallalle eikä valituksessa oltu osoitettu vastaajaa. Tuomari veti omalla määritelmällään asianosaisiksi mukaan Kostroman alueen duuman ja Kostromassa toimivan Elämän nimissä -ympäristöliikkeen.

Elämän nimissä -järjestön pyynnöstä prosessiin osallistuvat Ekojuris-instituutin asianajaja Jekaterina Hmeleva sekä Moskovan alueen asianajaja-kollegion jäsen, Ekojuris-instituutin konsultti, Jekaterina Gretshushkina.

...ja tuomioistuin vastasi tilaukseen

Muutama kuukausi oikeuden kuulemisten alkamisesta, 25. tammikuuta 1999, Kostroman alueen oikeusistuimen tuomari päätti hyväksyä kansanäänestystä vastaan asetettujen valitusten jatkokäsittelyn. Näin siitä huolimatta, että kansanäänestyksen tuloksen puolustus oli oikeudellisesti perusteltua ja todisti valitusten tekijöiden perustelujen olevan täydellisesti paikkansapitämättömiä.

Oikeusistunnossa käyttämässään puheenvuorossa Kostroman alueen duuman edustaja lausui toivomuksen, että tuomioistuimen päätöksessä "Venäjän federaation perustuslain periaatteet sekä laillisuus voittaisivat. Ja että suora kansanvalta, joka on ilmaistu Kostroman alueen kansanäänestyksessä, saisi vahvistuksen demokraattisen oikeusvaltion hengen mukaisesti". Valitettavasti tuomioistuin ei kyennyt puolustamaan kansalaisten perustuslaillisia oikeuksia. Tuomioistuin luopui riippumattomuudestaan taipuessaan ydinvoimalobbyn paineen alla, joka oli oikeusprosessin aikana helposti havaittavissa. Kostroman alueen tuomioistuimen päätöksestä on edelleen valitettu Venäjän federaation Korkeimpaan oikeuteen, joten päätös ei ole vielä astunut voimaan.

Tuomioistuimen laiton ja epäoikeudenmukainen päätös käytännössä mitätöi 300 000 ydinvoimalaa vastustaneen kansalaisen mielipiteen. Kostroman alueen tuomioistuimen päätös onkin oikeudellisessa kestämättömyydessään osoitus Venäjän tuomioistuinvallan heikkoudesta ja puolueellisuudesta.

Jekaterina Arkadevna Gretshush-kina on Ekojuris-instituutin konsultti ja Moskovan alueen asianajaja-kollegion jäsen.

Jekaterina Nikolajevna Hmeleva on Ekojuris-instituutin juristi ja oikeustieteiden kandidaatti (suomalai-selta vastineeltaan oikeustieteen tohtori).

Käännös: Veli-Pekka Tynkkynen

Kuvat: Sergei Bykov