Uusiutuva energiapolitiikka - katsaus väitteiden taakse

Harri Lammi

Suomalaisessa energiakeskustelussa kuulee usein väittämiä, jotka eivät perustu varsinaisiin tutkimuksiin. Suomessa hiilidioksidipäästöjä voidaan kuulemma vähentää vain ydinvoimalla, energiansäästössa on tehty kaikki mahdollinen ja uusiutuvien energialähteiden osuus on jo niin suuri, että sitä ei voida kasvattaa. Nämä väitteet ovat alan tutkimusten valossa perättömiä, pitää vain ottaa kirja käteen ja tarkistaa.

Suurimmat suomalaiset ympäristöjärjestöt kartoittivat viime vuoden keväällä energiansäästöstä ja uusiutuvien energianlähteiden mahdollisuuksista tehdyt tutkimukset. Näiden tutkimusten osoittamat mahdollisuudet tiivistettiin energiaskenaarioiksi, joita vertaillaan Kauppa- ja teollisuusministeriön energiaskenaarioihin. Vaikka skenaariot ovat maltillisempia kuin ympäristö järjestöjen omat tavoitteet, ne osoittavat, että hiilidioksidipäästöjä voidaan vähentää huomattavasti suunniteltua nopeammalla tahdilla, vaikka talous kasvaisi odotusten mukaisesti. Tähän ei myöskään tarvita ydinvoimaa. Uusiutuva 1 -skenaariossa Suomeen ei rakenneta viidettä ydinvoimalaa ja Uusiutuva 2- skenaariossa ydinvoimasta luovutaan hitaalla aikataululla.

Ympäristöjärjestöt hyödyntävät uusinta tutkimusta

Skenaarioissa esitetyt keinot perustuvat VTT:n ja TEKESin, eräiden Suomen arvostetuimpien tutkimuslaitosten tekemiin tutkimuksiin energiansäästön ja uusiutuvien energialähteiden potentiaaleista. Skenaarioissa otetaan nopeammin käyttöön energiatehokasta teknologiaa ja uusiutuvia energialähteitä kuin kauppa- ja teollisuusministeriön skenaarioissa.

Puun käyttö energiantuotannossa kaksinkertaistuu vuoteen 2010 mennessä. VTT:n tutkimusten mukaan tämäkään ei vielä käytä kaikkia taloudellisesti hyödynnettäviä potentiaaleja, teknisistä puhumattakaan. Myös tuulivoiman osuus kasvaa nopeasti, vuonna 2030 tuulella tuotetaan 16 % sähköstä. VTT:n tutkimista rannikkojen ja tunturien potentiaaleista ei kuitenkaan käytetä kuin kolmasosa. Suurin osa voimaloista rakennetaan avomerelle ns. offshore-tuulipuistoiksi, joiden mahdollisuudet ovat valtavat. VTT:n mukaan pelkästään perämerellä voitaisiin teknisesti tuottaa puolet Suomen nykyisestä sähköstä. Tuulivoiman kustannukset laskevat vuosittain voimakkaasti, kun tehokkaampia voimalatyyppejä tulee markkinoille. Kansainvälisten arvioiden mukaan tuulivoima on muita energiantuotantotapoja halvempaa noin vuonna 2007-2010. Myös puuenergian kustannukset ovat laskussa koska keruumenetelmät kehittyvät.

Kivihiilestä ja turpeesta luovutaan asteittaisesti, ensin pelkkää sähköä tuottavissa lauhdevoimaloissa, sitten myös tehokkaissa sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksissa. Yhteistuo-tannossa onkin Suomessa vielä tutkimusten mukaan huomattavia lisäyspotentiaaleja, esimerkiksi teollisuuden laitosten uudistamisilla ja kaasutustekniikoiden käyttöönotolla voidaan yhteistuotannon osuutta lisätä nykyisestä huomattavasti.

Negawatti on halvinta sähköä

Teollisuuden energiankulutusta voidaan vieläkin vähentää Suomessa eri keinoin, jotka maksavat itsensä takaisin muutamassa vuodessa. Tämä on moninkertaisesti halvempaa kuin uuden sähköntuotantolaitosten rakentaminen.

Säästetty sähkö, negawatti, onkin markkinoiden halvinta sähköä. Energiansäästökeskus Motivan tilastojen valossa suurimmat potentiaalit ovat vieläkin käyttämättä, varsinkin keskisuuressa ja pienteollisuudessa. Sen lisäksi suurteollisuuden prosessien kehitystyö on tuottanut uusia, merkittäviä säästömahdollisuuksia. Esimerkiksi TEKESin Kestävä paperi -teknologiaohjelman mukaan uudet mekaanisen massantuotannon teknogiat säästävät paperinvalmistuksessa sähköä noin 10 % ja tuottavat 180 miljoonan markan vuotuiset säästöt.

Miksi näitä säästökeinoja ei sitten ole vielä käytetty? Teollisuusyrityksen näkökulmasta kysymys on tietysti siitä miksi uusia prosesseja pelkän energiansäästön takia, kun toimiva prosessi tuottaa jo nyt kilpailukykyistä tuotetta. Energiansäästökeinojen kannattavuutta haittaa se, että Suomessa teollisuuden sähkön hinta on uusimpien tutkimusten mukaan Euroopan alhaisimpia. Energiansäästön kitkat siis vaativat kannustusta, pelkkä vapaaehtoisuus ei riitä.

Säästöä suurten voimaloiden verran

Rakennusten lämmitys kuluttaa yli viidesosan koko Suomen energiasta. VTT:n RAKET ohjelmassa kehitetyt uudet matalaenergiatalot kuitenkin kuluttavat 50-90 % vähemmän energiaa lämmitykseen. Lopputuloksena on parempi sisäilma ja huomattavasti pienemmät lämmityskulut.

Ympäristöjärjestöjen skenaarioissa oletetaankin, että lähivuosina rakennusnormeissa vaaditaan uusissa rakennuksissa huomattavasti parempaa eristystä. Suora sähkölämmitys kielletään uusissa rakennuksissa päälämmitysjärjestelmänä ja rinnalle vaaditaan lämpöpumppujärjestelmä ja aurinkokeräimiä. Ruotsissa lämpöpum-puilla tuotetaan noin puolentoista ydinvoimalan verran energiaa vuodessa. Suomenkin leveyspiireillä pelkästään aurinkokeräimillä voidaan tuottaa kaikki rakennusten tarvitsema lämmin vesi huhtikuusta lokakuuhun.

Kustannukset saadaan takaisin

Useissa julkisuudessa olleissa tutkimuksissa päästöjen vähentämisen kustannuksista ei ole otettu huomioon energiansäästön hyötyjä. Energiansäästötutkimusten valossa näyttää siltä, että pelkät energiansäästön tuottamat hyödyt maksavat päästöjen vähennyksen tuottamat kustannukset moninkertaisesti takaisin.

Kioton sopimuksen täyttämisen teknisiksi kustannuksiksi on arvioitu VTT:n tutkimuksissa 2-4 miljardia markkaa vuodessa, kun energiansäästön tuomat hyödyt ovat energiansäästötutkimusten mukaan 4-8 miljardia markkaa vuodessa. Lisäksi kustannukset pienenevät jatkuvasti kun uudet teknologiat halpenevat teknogisen kehityksen ja sarjatuotannon etujen ansiosta. Myös uuteen energiateknologiaan keskittyvän teollisuuden tuottamat vientitulot maksavat päästöjen vähentämistä takaisin.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tutkimuksen mukaan Suomella on hyvät markkina-asemat energiansäästö-, puu- ja tuulivoimateknogiassa. Näiden tekniikoiden kysyntä on Kioton sopimuksen myötä maailmalla voimakkaassa kasvussa.

Kirjoittaja on ympäristöpolitiikan jatko-opiskelija Tampereen yliopistossa. Hän on myös toiminut Maan ystävien hallituksen jäsenenä.

Kuvat: Aleksandr Fedorov