Tuulivoimaa Venäjälle - Ehdotus tuleville 20 vuodelle

Grigori Dmitriev ja Dag Arne Hoystad

Tänä syksynä on käynnistynyt tuulivoiman tulevaisuuden käyttömah-dollisuuksia esittelevä kansainvälinen kampanja. Kampanjan avauksena ilmestyi aihetta maailmanlaajuisesta näkökulmasta tarkasteleva raportti, Kymmenesosa tuulesta: ohjelma tuulivoiman osuuden nostamiseksi kymmeneen prosenttiin maailman sähkönkulutuksesta vuoteen 2020 mennessä. Raportin ovat laatineet European Wind Energy Association, Forum for Energy and Development ja Greenpeace.

Otsikossa mainittu kymmenen prosentin päätavoite tuulivoiman kehittämisessä merkitsee käytännössä 1 210 000 megawatin tuulivoimaka-pasiteettia tai noin 27 325 terawatti-tunnin sähköntuotantoa vuodessa. Määrä on huomattava, sillä se ylittää 25-kertaisesti koko sähköntuotannon Venäjällä huippuvuonna 1990. Maailman nykyiseen tuulivoimakapasiteettiin verrattuna se on satakertainen.

Tuulta Euroopalle

Samoihin aikoihin ilmestyi Eurooppaa koskeva raportti, "Tuulivoimaa Euroopalle - ehdotus seuraaville 20 vuodelle", jonka on laatinut Gunnar Boye Olesen INFORSE:n (International Network for Sustainable Energy) Euroopan-osastolta. Raportissa selvitellään, missä määrin tuulienergiaa voidaan hyödyntää eri Länsi-Euroopan maissa, kun otetaan huomioon kunkin maan tuuliolot ja odotettavissa oleva sähkönkulutus. Lisäksi pohditaan tuulivoiman kehittämisen perusedellytyksiä ja keinoja parhaisiin tuloksiin pääsemiseksi.

Tuulivoiman osuuden koko Länsi-Euroopan sähköntuotannosta arvioidaan nousevan 12 prosenttiin vuonna 2020. Tämän ansiosta Eurooppaan voisi syntyä yli 300 000 uutta työpaikkaa ja kasvihuonekaasupäästöt vähenisivät 186-320 miljoonan hiilidioksiditonnin verran vuodessa.

Tuulta Venäjälle

Entä millaisia ovat tuulivoiman tarjoamat mahdollisuudet Venäjän alueella? Venäjän osuutta käsittelevän raportin on laatinut ryhmä ympäristöjärjestö GAIAn asiantuntijoita Apatityn kaupungista, Murmanskin alueelta. Heidän mukaansa Venäjän tuulipotentiaali on yli 17 240 terawattituntia vuodessa. Suurin osa siitä on kuitenkin keskittynyt harvaanasutuille alueille, joilla ei ole paljoa sähköä kuluttavia teollisuuslaitoksia, tarpeeksi kehittynyttä sähköverkkoa tai tuulivoiman tuotantovaihteluita kompensoivaa sähköntuotantokapasiteettia.

On kuitenkin alueita, joilla vallitsevat olosuhteet ovat ihanteelliset tuulivoiman hyödyntämiselle suuressa mittakaavas-sa. Esimerkiksi Venäjän itäisimmissä osissa, Etelä-Venäjän vuoristoseuduilla, Krasnojarskin aluepiirin pohjoisosissa ja Kuolan niemimaalla on paitsi erinomaiset tuuliolosuhteet, myös perinteisistä voimaloista ja sähköverkoista koostuva tarvittava infrastruktuuri sekä sähköä paljon kuluttavia teollisuuslaitoksia.

Tällä hetkellä Venäjällä ei ole suurten tuulivoimalaitteiden sarjatuotantoon tarvittavaa teollisuutta. Melko suuria turbiineja (250 kilowatin ja 1000 kilowatin) tuotetaan hyvin pieniä määriä kolmessa eri tehtaassa. Tähän mennessä on valmistettu alle kaksikymmentä 250 kilowatin ja kolme 1000 kilowatin turbiinia. Vain yksi viimeksi mainituista on tällä hetkellä toiminnassa Kalmukiassa - kaksi muuta odottavat maksua tehtaan varastossa. Tuulivoiman kilpailuasemia perinteiseen sähköntuotantoon nähden vaikeuttavat olennaisesti Venäjällä vallitseva sähkön ylitarjonta ja tuulivoimaloiden valmistukseen tarvittavan uskottavan teollisuuden puuttuminen. Uusien tuulivoimaloiden rakentaminen vaatii sijoituksia, ja niiden käytöstä aiheutuu aluksi ylimääräisiä kustannuksia, kun taas jo olemassa olevien perinteisten voimaloiden menoerät rajoittuvat polttoai-neeseen ja normaaleihin käyttökustannuksiin. Suotuisammat ajat tuulienergian kehitykselle koittavatkin vasta kun sähkön kysyntä ylittää nykyisen tuotantokapasiteetin ja on rakennettava uusia voimaloita.

Realistinen tavoite Venäjän tuulivoimaa ajatellen olisi maan vanhentuneiden ydinvoimaloiden tuotannon korvaaminen tuulienergialla, tai joka tapauksessa vastaavan sähkömäärän tuottaminen tuulivoiman avulla. Venäjän ydinvoimaloiden yhteenlaskettu tuo-tantokapasiteetti on 20 242 megawattia, mutta käytännössä ydinsähköä on viime vuosina tuotettu 92,4 terawattituntia vuodessa. Lisäksi 40 prosenttia nykyisestä ydinvoimak-apasiteetista on määrä poistaa tuotannosta vuoteen 2020 mennessä.

Kuolan niemimaa - Euroopan tuulisin kolkka

Otollisimmat luonnonolot ja parhaat tekniset edellytykset tuulienergian hyödyntämiseen suuressa mittakaavassa näyttäisivät vallitsevan Kuolan niemimaalla. Tämän vahvistavat Euroopan komission rahoittaman kansainvälisen tutkimusprojektin, Kuolan tuulen tuottamat tulokset.

Aloite projektin käynnistämiseksi tuli suomalaisilta kollegoiltamme tohtori Seppo Islanderilta Meri-Lappi instituutista ja VTT Energian tutkijoilta Esa Peltolalta ja Jonas Wolffilta. Tutkimuksen mukaan tuuli puhaltaa Kuolan niemimaan pohjoisrannikolla keskino-peudeltaan jopa kahdeksan metriä sekunnissa. Verrattain suppealle asumattomalle alueelle voitaisiin perustaa tuulipuistoja, joiden yhteenlaskettu tuotantokapasiteetti olisi yli 10 000 megawattia. Alueella sijaitsevat vesivoimalat ja monivuotiset tekoaltaat tarjoavat varavoimaa, jolla voidaan tasoittaa tuulivoiman tuotantovaihteluita ja tehostaa sähköntuotantoa.

Tulevaisuudessa tuulienergia voi vauhdittaa myös vesivoiman kehittämistä Kuolan niemimaalla. Alueella on suuria ja teknisesti hyvin varustettuja tehtaita, joita on aiemmin käytetty aseteollisuuden tarpeisiin. Nyt niitä voidaan hyödyntää tuulienergiaan liittyvän teknologian kehittämisessä. Kuolan niemimaalla on aloittanut toimintansa hiljattain perustettu norjalainen yritys "VetroEnergo", jossa venäläisetkin ovat mukana. Yrityksen tavoitteena on rakentaa ensimmäinen 250 kW:n voimalansa alueelle vuonna 2000.

Venäjän aluetta koskeva raportti herättääkin tärkeän kysymyksen: miksi emme hyödyntäisi paikallisia uusiutuvia energiavaroja, kun ne näyttävät olevan lähes rajattomat!

Grigori Dmitriev työskentelee tutkijana Pohjoisten alueiden energiantuotannon fysikaalisia ja teknisiä ongelmia tutkivassa laitoksessa Venäjän Tiedeakatemian alaisessa Kuolan tiedekeskuksessa. Hän on myös ympäristöjärjestö GAIAn jäsen Apatityn kaupunkissa.

Dag Arne Hoystad toimii norjalaisen ympäristöjärjestön Naturvernforbundetin projektinjohtajana. Hän on "VetroEnergon" toimitusjohtaja.

Käännös: Veli-Pekka Tynkkynen

Kuvat: Lumituuli OY, Vapo