Ylös haudoista

Energia. Sana on tärkeä kaikille meille.
Energia - elämän perusta maan päällä.
Energia - taloudellisen toiminnan perusta.
On vuosisadan tärkeimpien päätösten aika.

Riittävää energiantuotantoa pidetään välttämättömänä ehtona taloudelliselle kehitykselle. Sekä Suomi että Venäjä ovat laatineet suunnitelmia energiantarpeensa turvaamiseksi tulevaisuudessa. Suomen hallitus on teettänyt energiastrategiaansa varten skenaa-rioita, joissa tarkastellaan vaihtoehtoisia keinoja kasvavan energiankulutuksen tyydyttämiseksi. Venäjä noudattaa voimantuotannossaan valtion energiasuunnitelmaa.

Kumpikin maa tähtää energiantuotantonsa kasvattamiseen, mutta suunnitelmat perustuvat vahentuneisiin käsityksiin eri energiantuotantomuotojen tehokkuudesta ja kustannuksista: ne tukeutuvat voimakkaasti ydinvoimaan, jota pidetään puhtaana vaihtoehtona fossiilisille polttoaineille.

Sen enempää Suomen kuin Venäjänkään suunnitelmissa ei oteta huomioon teollisuuden ja kotitalouksien energiansäästömahdollisuuksia. Tuoreissa venäläisissä ja suomalaisissa tutkimuksissa on osoitettu, että Venäjällä 40 prosenttia ja Suomessa 20 prosenttia energiankulutuksesta voitaisiin säästää nykyisten teknisten ratkaisujen avulla. Energiansäästömahdollisuuksia ei huomioida, vaikka ne tuovat useimmissa tapauksissa huomattavia kustannussäästöjä toteuttajalleen.

Viime vuonna Suomen energiastrategiaa täydennettiin uusiutuvien energiantuotantomuotojen edistämis-ohjelmalla, jossa esitettiin keinoja kasvattaa bioenergian ja tuulivoiman osuutta tuotannossa. Venäjän suunnitelmasta on sen sijaan unohdettu lähes kokonaan maan valtavat uusiutuvan energian varat. Esimerkiksi Kuolan nimimaalla on Euroopan paras tuulipotentiaali ja Venäjän metsät ovat Euroopan laajin bioenergian lähde. Uusiutuvan energian laiminlyönti johtuu todennäköisesti Venäjän lähes ehtymättömän tuntuisista uusiutum-attoman energian - öljyn, maakaasun ja hiilen - varoista.

Energiansäästön ja uusiutuvien energialähteiden sivuuttamiseen on vaikuttanut Venäjällä myös maan voimakas ydinvoimantuotanto. Ydinvoimateollisuutta kehitettiin alun perin sotilastarkoituksiin, mutta sittemmin siitä on tullut itseään ruokkiva talousala.

Venäjällä ei ole voimantuotannossaan nykyisin sen enempää taloudellisia kuin sotilaallisiakaan syitä tukeutua aikansa eläneeseen ydinteknologiaan. Suurin osa Euroopan valtioista on päättänyt luopua ydinvoimasta, mutta Minatom (Venäjän ydinvoimaministeriö) suunnittelee vastoin kaikkia turvallisuustekijöitä vanhojen ydinvoimaloiden käytön jatkamista voimaloiden suunnitellun käyttöiän päätyttyä. Samaan aikaan suomalaiset voimayhtiöt laativat suunnitelmia kolmannen ydinreaktorin rakentamisesta Loviisan voimalaitokseen.

Yksikään maa ei ole kyennyt ratkaisemaan radioaktiiviseen ydinjätteeseen liittyviä ongelmia. Minatom ajaa Venäjän lainsäädäntöön muutoksia, jotka sallisivat ulkomaisen ydinjätteen tuonnin Venäjälle ja maan muuttamisen maailman ydinjätteen kaatopaikaksi. Suomalainen ydinjäteyhtiö Posiva väittää keksineensä turvallisen tavan ydinjätteen sijoittamiseksi pysyvästi maanalaisiin hautoihin ja rohkaisee siten muita jatkamaan ydinvoimatuotantoa, vaikka geologinen tietämys loppusijoituksen seurauksista on vielä puutteellista.

Siirtyminen raskaasti saastuttavasta energiantuotannosta ekologisesti ja sosiaalisesti kestävään uusiutuvan energian tuotantoon edellyttää poliittista tahtoa. Suomen ja Venäjän hallitusten olisi otettava huomioon energiapolitiikassaan ydinvoiman ja fossiilisten polttoaineiden ekologiset kustannukset. Valtaosa kansalaisista on jo ottanut vakavasti hiilidioksidipäästöjen ja ydinjätteen aiheuttamat ongelmat, kuten Suomessa säännöllisesti julkaistut mielipidetiedustelut selvästi osoittavat.

On häpeällistä, että hallitukset ovat usein taipuvaisempia kuuntelemaan omaa etuaan ajavia voimayhtiöitä kuin ekologisesti vastuullista yleistä mielipidettä. Kostroman kansanäänestys on selkeä todiste vallanpitäjien piittaamattomuudesta kansalaisten mielipiteitä kohtaan uusista projekteista päätettäessä. Vuonna 1996 Kostroman alueen asukkaista 300 000 (87 prosenttia äänestäjistä) äänesti uuden ydinvoimalan rakentamista vastaan. Minatom käynnisti oikeusjutun kansanäänestyksen mitätöimiseksi, ja onnistui lobbaamaan oikeusistuinta, joka lopulta julisti kansanäänestyksen tuloksen laittomaksi.

Sulkiessaan silmänsä ilmaston-muutokselta hallitukset sulkevat maansa myös uusiutuvien energiamuotojen ympärille muodostuvien markkinoiden ulkopuolelle. Pohjois-Amerikassa energiansäästö on jo nyt tärkeä markkina-alue. Bioenergian ja tuulivoiman tuotannosta ja autojen polttokennojen valmistuksesta on hyvää vauhtia kehittymässä kannattavaa liiketoimintaa, joka johtaa tulevina vuosikymmeninä maailmantalouden uuteen energiavallankumoukseen.

Siinä vaiheessa vanhaan, keskitettyyn energiantuotantoon nojautuvat kansakunnat jäävät auttamatta jälkeen kansainvälisessä taloudessa. Ne maat, jotka ovat nyt valmiita maksamaan vähän enemmän ekologisen vastuunsa kantamiseksi, ovat uusien energiamarkkinoiden voittajia.

Aleksandr Fedorov ja Joonas Pörsti